Everyone I know is getting married or pregnant. I'm just getting more awesome.

Nyt se sitten tapahtui. Teinivuodet päättyi virallisesti muutama päivä sitten, kun mittariin tuli 20v. Nyt pitäis varmaan mukamas olla kovin aikuinen ja viisas, mutta karu totuus tässä on se, etten oo koskaan tuntenu itteeni näin tyhmäks teiniks.

Vaikuttaa ihan siltä, että kaikki muut olis päässy elämässään eteenpäin: menee kihloihin, naimisiin, ostaa omakotitalon tai saa lapsen. Ite ku oon (iki)sinkku, opiskelen edelleen ja vaikka asun yksin omassa asunnossa, niin käyn useasti vanhempien luona. Onneks jäljellä on vielä muutama sinkkuystävä, joiden kans ollaan mietitty että kiirehtiikö muut kaikkiin isoihin päätöksiin vai ollaanko me jotenki jälkeenjääneitä?:D 

Synttäreitä piti tietenkin juhlistaa ja oli ihan mielettömän hauskaa. Meitä oli vain pieni kuuden hengen porukka, mutta ei se mua haitannut. Päinvastoin! Isossa porukassa on vaikee päästä jutteleen kaikille niin paljo ku haluais ja ite ainaki oon sellanen, että ujous iskee jos on liian paljon ihmisiä. 

Aloteltiin siis iltaa siinä mun kämpillä ja lähdettiin jatkoille kaupungin baareihin. Ekasta baarista sain niin ällömakean drinkin että traumoja jäi. Järkytyksestä selvittyäni sain lopulta koottua itteni kasaan ja lähdettiin vielä yhteen toiseen baariin, siellä se loppuilta sitten menikin tanssiessa ja juorutessa. Muuten tää synttäreitten jälkeinen aika on mennyt lähinnä miesongelmia pähkäillessä. Oon ihan sekaisin, että mikä tää juttu mun ja yhen miehen välillä oikeen on. Onko se kiinnostunut musta vai ei? Mitä se ylipäätänsä ajattelee musta? Miksei se vain voi pyytää mua treffeille? Huoh, miehet. Melkein meinasin vaatia siltä selonteon siitä että mitä mieltä se nyt oikeesti on meistä, mutta aina ku ois tullu hyvä tilaisuus kysyä niin mulla meni pupu pöksyyn. Jänistin. Ärh.

Tänään pitäis varmaan vielä lähtee juhliin vuoden viimeistä päivää, vaikka lähinnä mieli tekis vain käpertyä peiton suojaan ja herätä vasta ens vuonna. Mulle tää vuosi ei oo ollu mitenkään erityinen. Muutin omaan kämppään joskus kesällä, olikohan se heinäkuussa? Kesällä riitti kiirettä kesäopintojen ja kesätöiden kans, ärsytti kun sato kokoajan eikä ollu yhtään kesäinen fiilis. Syksy taas meni sairastaessa ja tuskaillessa koulun kanssa. Aloitin taas ranskan kielen opiskelun, sekä päätin kokeilla joogaa. Suoritin autokoulun loppuun ja täytin 20v. Siinäpä se! Toivon vain, että ens vuosi yllättäisi. Tällä kertaa sillä mukavalla tavalla, ikäviä yllätyksiä on ollu viime aikoina ihan tarpeeksi.

Hyvää uutta vuotta kaikille!

''Kun minulta kysytään, että otetaanko ankan kanssa puolikuivaa vai kuivaa, niin minä sanon että ihan kuivaakvaakvaakvaak.''

Otsikko selittyy ihan sillä, että oon Putouksen uutta tuotantokautta ootellessani katsonut viime kauden uusintoja, erityisesti niitä Usko Eevertti Luttisen seikkailuja. Ja ei, sen jutut ei vanhene koskaan. Otsikossa oleva sitaatti onkin siis Uskon viininmaistajaisista. Sitähän sää kysyit!

Viimeaikoina on ollut aivan liikaa tekemistä. Koulutöitä oli taas niin että mielenterveys lähti ihan mukavasti ja joka kurssista oli vähintään yksi iso tehtävä, portfolio tai tutkielma tehtävänä, tenteistä nyt puhumattakaan. Muutenkin tuntuu siltä, että opettajilla oli meneillään joku ryhmätyöbuumi, joka tarkoitti sitä että meidät rakkaat opiskelijat laitettiin tekemään ryhmätyö ihan joka aiheesta. No kidding. En yllättyis, jos seuraava ryhmätyö olis aiheesta ''Onko Erkin taloudellisempaa pieraista keskiviikkona vai lauantaina? Perustele.'' Toivotaan, että ens jaksossa ryhmätöitä ei juurikaan olis, koska musta ainakin tuntuu että nyt on pakerrettu ryhmätöitä vaikka koko ens kevään eestä. Oon jopa alkanut kaipaamaan ihan perinteisiä luentotunteja. Pliis. Ei enää ryhmätöitä!

Toivotaan, että joululoman aikana saan kerättyä uutta puhtia ja intoa opiskeluun. Ei sillä, että ens jaksoa vois haukkua kovin jännittäväks. Ellei sitte joku tunne olevansa jännän äärellä opiskellessaan kansantaloustiedettä tai palkkahallintoa. Mutta en valita, tämän jakson jälkeen mikään ei voi tuntua pahemmalta!

Alla olevat kuvat oli ihan pakko laittaa, koska ne kuvas paremmin ku hyvin mun fiiliksiä näinä viime viikkoina. Ymmärrän, että mun asenne vaikutta nyt tosi negatiiviselta opiskeluja kohtaan, mutta kyllä mä kuitenkin tykkään tästä vaikka ajoittain on vaikeaa.

Harvinaista kyllä, myös mun sosiaalinen elämä on ollut aika kiireistä viime aikoina ja sitä omaa aikaa ei juurikaan oo ollut. Pikkujouluja, opiskelijabileitä ja sun muita pirskeitä oli ihan mukavasti ja tulihan tuossa sisarusporukalla käytyä Tukholman risteilylläkin.Oli kiva pitkästä aikaa tehdä jotain yhdessä sisarusten kans. Seuraavaks mä haluan lasketteleen, ihan näin pienenä vinkkinä vain!8) On kyllä ollu kivaa olla menossa, mutta kuitenkin oon sellanen erakkoluonne että välillä olis ihan kiva olla ihan rauhassa. Puuh.

Vielä sais tehdä joulusiivot supernopealla vauhdilla ja sitten pääsis vain nauttimaan joulusta! En oleta saavani kovinkaan montaa pakettia lahjaksi, mutta lämpimät villasukat (vink vink siskorakas!) ja komea mies kuten Orlando Bloom tai Bradley James lämmittäis sekä mun sydäntä (että sänkyä...;) heh) kovasti!

Tähän loppuun hyvät jouluntoivotukset ja suurimmat pahoitteluni blogihiljaisuudesta erityisesti Arinalle, jonka antamaa haastetta en oo vieläkään kerennyt tehdä. Teen sen joululoman aikana, I promise!